Jos jonkinmoista reseptiä on pitänyt kokeilla jo jonkin aikaa, joten 2 1/2-vuotissynttäreistä sai hyvän syyn kokeilla kaikkea yhteen kakkuun.

Vaahtokarkkifondantti: Ehkäpä elämäni ensimmäinen ja viimeinen. Ellei ohjeeseen tule hyviä vinkkejä tai jostain syystä juuri tuollainen mattapinta olisi kakkuun saatava. Vaahtokarkkien ja tomusokerin suhteesta on vähän kaikenlaista ohjetta, joten niiden suhde ei varmaan ole ihan milleistä kiinni. Jonkinlaisella ohjeella tein suunnilleen määrillä :) ja taikina ei meinannut millään menettää tahmeuttaan. Vaivasin sitä läpi Unelmien poikamiehen ja Greyn anatomian. Se alkoi jo kuivahtaakin kulhon reunoihin. Sitten luovutin, irrottelin sen käsistä ja pistin pakettiin maissitärkkelyksen avulla pariksi päiväksi. Mies tästä sitten kaulitsi aika siistinkin levyn, mutta määrä ei olisi millään riittänyt koko kakun päälle. Kokeilin vielä kuvioida pintaa superhienolla sokerilla. Eli piirsin vedellä koukerot ja kaadoin sokrua päälle.

Sokerimassa: Ohje täältä. Tästä oli sellainenkin versio, johon tuli glyseriiniä, mutten uskaltanut sitä alkaa kokeilemaan. Glyseriiniä kyllä käytetään suuhunkin tuleviin juttuihin ja mullakin olevassa englanninkielisessä ohjekirjassa sellaista käytetään. Tämä massa taas oli kukkien muotoiluun liian vaikeaa. Massa pyrki palauttamaan muotonsa eikä siitä juuri voinut muotoilla moniulotteisia kukkia.  Tuo ruusu on kyllä siitä tehty ja veden avulla sählätty muotoonsa. Lumipallot ja litteät vaaleanvihreät kukat on myös tätä. Sininen väri värjäsi massan mukavasti siniseksi, kun taas marsipaanissa sinisestä tulee turkoosia, mikä näkyy noissa toisissa kukissa. Kukat ja lumipallot on "jäädytetty" sivelemällä ne ensin pikkuisen vaahdotetulla munanvalkuaisella ja sitten superhienoa sokeria päälle.

1394088.jpg

Täytteenä oli tästä kinuskitäytteestä sovellettu suklaavaahto, eli kinuskikastikkeen tilalle vaan suklaakastiketta. Ja puolikas satsi riitti kakun sisälle. Kinuskitäytettä oon kokeillut aiemmin ja oli kyllä tosi hyvää (ja makeeta). Suklaavaahtokin oli aika onnistunutta. Kakkupohjakin olisi vaan pitänyt olla suklaakakku, mutta huomasin unohtaneeni kaakaojauhot vasta siinä vaiheessa kun kakku oli menossa uuniin. Pursotus ei taida olla mun lajini, mutta materiaaleissa ei ollut valittamista. Flora vispiin lisättiin reilu ruokalusikallinen vaniljakreemijauhetta, niin siitä tuli oletettavasti vähän jämäkämpää.